maanantai 9. helmikuuta 2015

Taas Tallinnassa


Vaikka olin innokas palaamaan taas Tallinnaan, olin lopulta aika hämmentyneissä fiiliksissä laivasta ulos astuessani. Ystävien näkeminen oli tietenkin mahtavaa ja minut halattiin lähes kuoliaaksi. Ehkäpä hämmennys johtui niin äkkinäisestä paluusta suoraan koulunpenkille ja valmistumiseen liittyvästä stressistä. Onneksi vertaistukea löytyy aina yliopiston kirjastosta. Ja oikeastaan on myös aika mukavaa haastaa itseään taas älyllisesti. Hieman kuitenkin kadehdin Tallinnaan juuri saapuneiden vaihtareiden huolettomuutta ja innokkuutta. No ainakin osaan jo jättää ne kauheimmat vaihtaribileet koluamatta, ja tiedän missä voin käyttää vähäisen vapaa-aikani parhaiten. 







Tallinna ei ole onneksi paljon ehtinyt muuttua, mutta minulla on jotenkin erilainen olo. Ehkä syynä on se, että alan jo valmistautua sanomaan hyvästit kaupungille. Tai sitten Tallinna on vaihtunut jännittävästä kaupungista tutuksi ja turvalliseksi kodiksi. Paljon on Tallinnassa ja Virossa kuitenkin vielä nähtävää. Niinpä en halua täysin kadota kirjaston uumeniin, vaan aion yrittää nauttia tästä kaupungista vielä kun voin. Vaikka kohta on taas aika siirtyä eteenpäin, en ole ihan vielä valmis hyvästelemään vanhankaupungin kiemuraisia katuja, suloisia kahviloita, monipuolisia ravintoloita, kellaribaareja ja tietenkin kaikkia niitä upeita ihmisiä, jotka tämä erityinen kaupunki on tuonut yhteen. 

perjantai 6. helmikuuta 2015

Pariisi päiviä


Vilkaistaan vielä viimeisiin Pariisi päiviin, ennen kuin alan taas höpötellä Tallinnasta. Koska nyt ensimmäistä kertaa tässä kaupungissa olin, oli toki pakko käydä ne kaikista tyypillisimmät nähtävyydet katsomassa. Eiffel -tornin huipulle kipuamisen jätin johonki toiseen kertaan, mutta Mona Lisaa kävin väentungoksesta huolimatta moikkaamassa. 








Viimeisimmän päivän aloitimme hieman synkemmissä tunnelmissa kävelyllä Père Lachaise hautausmaalla. Ehkä hieman outoa, mutta mielestäni hautasmaat ovat todella kauniita. Erityisesti tämä kaunis vanha hautausmaa oli kuin suoraan elokuvista. Loppupäiväksi siirryimme ihmettelemään kiinnostavaa Le Maraisin aluetta. Täältä löysimme niin monenlaista upeaa vanhaa ja uudempaa arkkitehtuuria, kiinnostavia kauppoja ja kahviloita ja loputtomasti katutaidetta. 














Vaikka matkalaukkujen raahaminen läpi junien, lentokenttien ja laivojen on alkanut vähän väsyttämään, en kuitenkaan malta odottaa seuraavaa reissua. Matkustaminen on niin vaarallisen koukuttavaa! 

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Palataan Pariisiin


Elämä on taas arkista aherrusta, joten on mukava palata kaksi viikkoa taaksepäin päiviin, jolloin vaeltelin pitkin Seinen rantaa. 










Otimme Haagista yöbussin Pariisiin ja perille saavuimme noin kuuden aikaan aamulla. Oi näitä budjettimatkustamisen iloja! Ensimmäinen päivä menikin rauhallisissa merkeissä kiertäessämme ympäri katsomassa nähtävyyksiä, kuten Notre Dame ja Champs-Élysées. Ensikertalaisena Pariisissa minun oli tietenkin nähtävä näitä peruskohteita. Parempaa ensimmäistä päivää ei olisikaan voinut toivoa, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä esitellen kaupungin parhaassa valossa. Tammikuu osoittautui myös melko hyväksi ajaksi vierailla Pariisissa, sillä turistilaumoja näkyi tuskin missään. 

















Seuraava päivämme olikin hieman täydempi. Aloitimme aamun Musée d'Orsayn näyttelyihin tutustumalla. Tämä museo sisältää hieman Louvrea uudempaa taidetta, erityisen paljon impressionismia 1800- luvulta, joten sen tarjonta oli enemmän meidän mieleemme. Taiteen lisäksi ihastuin itse rakennuksen, joka toimi ennen museota rautatieasemana. Pitkän museo aamupäivän jälkeen suuntasimme St. Germainin korttelia kiertelemään. Ennen kuin aurinko ehti täysin kadota, siirryimme Montmarteen, ja lähdimme kiipeämään kohti huippua. Alas laskeutuessamme näimme vielä Moulin Rougen yövalaistuksessaan. 

Pariisi on sen verran hypetetty matkakohde, että olen kuullut monen pettyneen sinne viimein päästyään. Minäkin olin pitkään Pariisiin matkasta haaveillut, mutta pidin odotukseni aisoissa. Nautin todella Pariisin tunnelmasta, kauniista rakennuksista, viihtyisistä kahviloista ja bistroista, ihanasta ruoasta ja jopa kaupungin suuresta koosta, joka oli mukavaa vaihtelua lukuisten pikkukaupunkien jälkeen.