tiistai 21. huhtikuuta 2015

Aamukoitondisko


Erinevate Tubade Klubi päätti piristää arkeamme aamudiskolla. Tapahtuma oli hyvin erikoinen yhdistelmä brunssia ja bileitä. Tanssit alkoivat jo aamuseitsemältä, ja itse pääsin paikalle vähän ennen kahdeksaa, jolloin tanssilattialla olikin jo mukavasti ihmisisä pyörähtelemässä. Muut huoneet huokuivat valoa, ja myynnissä oli aamupalaa, kuten ihania smoothieita. Nappasimme myslit ja smoothiet kouraan, ja astuimme itse bilehuoneeseen. 





Ihmiset tanssivat ihanan estottomasti DJ:n rytmien tahtiin, mutta meno villiintyi todella, kun nämä rumpalit astuivat lavalle. Kaikista parhaat liikkeet olivat kyllä eräällä pikkutytöllä, joka heittäytyi musiikin vietäväksi niin kuin vain pienet lapset osaavat. 





Verhoja alettiin hitaasti avata, valo lisääntyä ja ihmiset hipsiä töihin. Silti vielä moni jaksoi meidän kanssamme tanssilattialla hyppiä. Aikamoinen aamujumppa tuo monen tunnin tanssiminen muuten on. 






Tämä klubi on siitäkin erikoinen, että kengät vaihdetaan eteisessä joko omiin tai paikan tarjoamiin tossuihin. Klubissa on erilaisia huoneita, kuten tämä ihana viidakkohuone ja tuo erikoinen TV-ruutu -sali. Auki paikka on kuulema silloin, kun omistajia huvittaa.






Lopulta viimeisetkin tanssijat siirtyivät arkipäivän touhuihin. Vaikka tapahtuman takia tuli herättyä tavallista aikaisemmin, tunnuin saaneeni tanssista hirveästi energiaa. Tosin iltapäivän mittaan alkoi tavallista aikaisempi herätys vähän tuntua, mutta eipä tähän tapahtumaan osallistuminen silti kaduttanut. 

Ihan mielettömän hauska idea, ja upeaa, että niin moni oli innolla lähtenyt mukaan näinkin erikoiseen tapahtumaan. 

torstai 16. huhtikuuta 2015

Päivien piristyksiä


Koulustressiä riittää, mutta en silti ole onneksi pelkästään kodin seiniä jäänyt tuijottamaan. Elämään on mahtunut niin ravintolailtoja, lounastreffejä, ja yksi vähän erikoisempi tapahtuma nimeltään aamunkoiton disko. 







Tallinnastahan löytyy hyviä ravintoloita lähes loputtomasti, ja uusiakin aukeaa kokoajan. Pitäisi aika hullusti ravintoloissa ravata, että saisi ne kaikki kartoitettua. Tavoitteenani on silti parhaat paikat ehtiä testata ennen poismuuttoa. 

Nyt jo on muutama ruksattu listalta. Pegasuksen kana raikkaan nuudelisalaatin kera oli maukas, ja tykkäsin ravintolan retrohengestä. Toisaalta saamamme pöytä ei keikkuvien tuolien puolesta ehkä mukavin ollutkaan. Oikein mielyttävä ravintolakokemus, vaikka ei ehkä ihan tajuntaaräjäyttäväkään. Parasta paikassa taisi lopulta olla todella hauska ja puhelias tarjoilija. Myös kotikulmiltani löytyneeseen ranskalaiseen kahvilaan teimme visiitin, mutta siitäpä taidan kirjoitella lisää vähän myöhemmin.

Aamudisko Erinevate Tubade Klubilla oli varsin mielenkiintoinen tapaus. Korkokenkien sijaan jalassa olivat tossut, ja oluen sijaan kädessä club-mate tai smoothie. Hauska konsepti, josta myös aion tarinoida lisää.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Kotikulmilla


Monille Tallinna on yhtä kuin Vanhakaupunki, mutta omat askeleeni yhä harvemmin kulkevat niitä mukulakiviä pitkin. Itsehän olen aina asunut yliopiston lähistöllä, ja nykyisin yhä harvemmin on aikaa ja asiaa muualle kaupunkiin lähteä. Mutta ei se mitään, sillä löytyy näistä Kardiorgin kulmiltakin paljon ihmeteltävää.








En varmaan koskaan lopeta hämmästelemästä, miten Tallinnassa vierekkäin ovat lähes purkukunnossa olevat rotiskot, suloiset puutalot ja uudet modernit luomukset. Kaikkia taloja tosin yhdistävät kuoppaiset ja muhkuraiset tiet. Olen nyt pitkin Kardiorgia kolme vuotta vaellellut sunnuntaikävelyillä, ja edelleen huomaan uusia erikoisia yksityiskohtia. Mutta silti kaikkein rakkain minulle on itse Kardiorgin puisto ja rantatie kohti Piritaa. Siellä olen niin monesti iltaisin vaellellut miettien niin pieniä kuin suuria asioita.

Hassu ajatus, etten enää ensi vuonna katsele sillä tiellä Tallinnan valojen tuiketta.